Etusivu

Joukko nuoria taiteilijoita on matkalla Lahdesta Helsinkiin purkamaan näyttelyä. Moottoritien varrella ohi vilahtelee surullisia ruskeanpunaisia möykkyjä, eläinten raatoja. Niitä on paljon.

Idea syntyy kollektiivisesti. Siinähän sitä olisi, ekologisesti kestävää turkismateriaalia.

Myös vaatemalliston nimi syntyy automatkalla: Hauta Couture. Se viittaa ironisesti ranskankieliseen huippumuotia tarkoittavaan haute couture -termiin. Myöhemmin nimi hioutuu Route Coutureksi eli katumuodiksi. Ja sitähän se on, kirjaimellisesti.
Kukaan ryhmästä ei ole aiemmin nylkenyt kuollutta eläintä. He opettelevat kaiken alusta asti: Hakevat turvonneen, haisevan materiaalin tienvarsilta. Internetistä ja Harrastajanahkurin käsikirjasta he oppivat nylkemisen ja nahan työstämisen salat. Itse vaatteiden tekeminen osoittautuu helpoksi kaiken muun jälkeen.

“Yllättävän helposti se nylkeminenkin kävi”, muistelee Route Couture -ryhmän jäsen Karoliina Paappa projektin alkua. “Olen miettinyt, että onko se jonkinlaisen kollektiivisen muistin ansiosta. Vain pari sukupolvea sitten isovanhempamme käyttivät kaiken eläimestä.”

“Vaikka kyllä alussa inhotti, varsinkin ruumiiden haju. Mietin, olenko tosiaan valmis tähän ja onko idea eettisesti hyväksyttävä. Kun olin sitoutunut ajatukseen, teki se työstä helpompaa”, Paappa kertoo.

Nykyisin hän erottaa kuoleman löyhkän kaiken muun läpi kaupungissakin. 

Kolarihirvestä
morsiusasu

Ensimmäinen vaate oli supiasu. Se koostui turkisyläosasta ja juhlavasta hameesta.

Yleisimmät raadot ovat juuri supikoiria. Ryhmä ei kuitenkaan arvota löytämiään eläimiä mitenkään vaan kaikki hyödynnetään. “Päästäinen olisi tietysti aika haastava kokonsa takia”, Paappa pohtii....